Rauhallista juhannusta!

Ongelmia kissojen kanssa

Vanha kuva Rauhasta ja Nupusta

Meillä on nyt muutaman päivän ajan ollut ongelma kissojen kanssa ja tällä hetkellä ollaan siinä pisteessä, että kissat eivät voi olla samassa huoneessa keskenään tappelematta.

Ongelmat alkoivat siitä, että kissat olivat tapansa mukaan viettämässä iltapäivää kissaariossa. Tällä kertaa ohi sattui kuitenkin kulkemaan irtokissa, joka sai molemmat meidän kissat hyppäämään nahoistaan. Seurauksena oli se, että Rauha alkoi käyttäytymään hyvin vihamielisesti Nuppua kohtaan, kun taas Nuppu koitti puolustaa itseään ja paeta paikalta parhaansa mukaan.

Googlettamalla löysin mahdollisen selityksen koko hommalle: Siirretty aggressio. Aggressio, joka reaktion alkuperäisen kohteen puuttuessa ohjautuu toiseen, lähellä olevaan kohteeseen. Tämä lähellä oleva kohde ei välttämättä liity tilanteeseen mitenkään, mutta joutuu kuitenkin aiheutuneen pelon/stressin 'syntipukiksi'. Aggressiivinen reaktio saattaa heijastua myös tämän 'syntipukin' käytökseen, jonka seurauksena molemmat osapuolet alkavat käyttäytyä vihamielisesti tai pelokkaasti toisiaan kohtaan.

Kissat ovat sisaruksia ja olleet yhdessä aina. Siksi tuntuu hyvin oudolta, että ne eivät yhtäkkiä tule lainkaan toimeen keskenään. Samanlainen aggressiivisuus edellisessä kämpässämme (jälleen - vieraan kissan pihavisiitin jälkeen) meni ohi yön aikana, eikä se tuntunut vaikuttaneen kissojen väleihin läheskään näin voimakkaasti.

Tilanteen ainoa ratkaisu nettilähteiden mukaan on se, että kissat totutetaan toisiinsa uudelleen pikkuhiljaa ja toivotaan parasta. Käytännössä tämä tapahtuu siten, että kissat pidetään erillään, mutta huoneita joissa ne ovat vaihdellaan, jotta ne tottuisivat taas toistensa hajuun. Niille pyritään luomaan positiivinen yhteys ensin hajuun, sitten näköyhteyteen ja lopulta kontaktiin keskenään. Aikaa tässä voi mennä pitkään, mutta toivomme kovasti että ongelma kuitenkin ratkeaisi ja kissat voisivat taas olla toistensa seurassa. Hankimme kämppään myös pari Feliway-feromonihaihdutinta, joiden pitäisi teoriassa rauhoittaa kissoja ja auttaa niitä tulemaan taas toimeen keskenään.

Toinen kysymys lienee sitten se, että onko kissoja fiksua päästää ollenkaan pihalle jos ne reagoivat irtokissoihin tällä tavalla? Toki ne tuntuvat nauttivan ulkoilmasta kissaariossa, mutta ulkona on aina se mahdollisuus, että ne näkevät toisen kissan. En haluaisi poistaa kissaariota, koska se tuo kissojen elämään virikkeitä ja vaihtelua. Pihan aitaaminen näköesteellä voisi auttaa ainakin vähän, joten varmaan kokeilemme sitä jahka tilanne vähän rauhoittuu.

Konnan ulkoaitaus on valmis!

Konnan ulkoaitaus on viimein kokonaan valmis! Laudat olin hakenut ja sahannut jo aiemmin samaan aikaan kissaarion rakennusmateriaalien kanssa, joten oikeastaan jäljellä oli enää maalaus, laitojen kasaaminen ja kansiverkko. Aitauksen paikaksi valikoitui pikkuisen pihalänttimme ulommainen reuna, sillä siihen paistaa aurinko ensimmäisenä päivällä ja se on pensaan suojassa illan paahteessa. Lisäksi yläkerran naapurien tumpit eivät yleensä lennä niin pitkälle...

Aitaus on kooltaan 1m x 2m. Olin suunnitellut kaivavani verkon sen pohjalle, mutta koska konna ei koskaan ole innostunut kaivamisesta, päätin vain upottaa laidat reilut kymmenen senttiä maan sisään. Tämä myös siksi, että halusin säilyttää pintamaan kasvillisuutta niin paljon kuin mahdollista, jotta konna ei heti saisi tuhottua kaikkea vastaistutettua päästessään ulkoilemaan. Aitauksessa kasvaa tällä hetkellä ainakin ruohoa, lemmikkiä, apilaa ja voikukkaa. Lisäksi istutin sinne pariin kohtaan vuorenkilpeä, jota kävin kaivelemassa äidin pihasta. Vielä istutukset eivät ole päässeet vauhtiin, mutta ehkä sade saa nekin virkoamaan.

Laidat ovat lautaa, jotka on käsitelty Tikkurilan patio verso-puuöljyllä. Öljy on kasvipohjainen ja tarkoitettu kasvatuslaatikoiden käsittelyyn. Se ei sisällä homeen- tai levänestoaineita, eli sen pitäisi olla turvallinen käyttää kilpurin aitauksessa. Kansi oli tarkoitus rakentaa myös itse verkon ja puukehysten avulla, mutta olin laiska ja päädyin lopulta hankkimaan rautakaupasta metallisen elementtiaidanpätkän. Se oli juuri täydellisen kokoinen aitauksen päälle, ja painonsa takia pysyy tukevasti paikallaan. 

Aitaus kaipaisi vielä vähän sisustussuunnittelua, mutta muutoin olen tyytyväinen lopputulokseen. Toivottavasti kesästä tulee niin lämmin, että konna saisi ulkoilla mahdollisimman paljon!