Terran pohjamateriaalikokeilu, osa 2

Kookoskuitu on ollut nyt pari yötä terrassa ja ihan hyvältä vaikuttaa. Alun hajut haihtuivat ensimmäisen illan aikana, eikä kurkkukaan enää kutissut sen jälkeen. Materiaali on pysynyt melko hyvin kosteana, ja kuivissa osissakaan en ole huomannut pölyämistä. Tarkkailen tilannetta vielä jonkin aikaa ennen kuin uskallan laittaa koko terran tuolle pohjalle.

Tampereen keskustasta löysin googlen avulla yhden kaupan joka myi kookoskuitua. Hekin vain harmittavan pienissä pakkauksissa. Kokonaisen pahvilaatikollisen noita pikkupakkauksia saisi kolmellakympillä, eli mielestäni ihan maksettavissa rajoissa vielä. Turvetta toki saa hervottoman säkillisen jo muutamalla eurolla, mutta ei se kovin kivaa ole jos joka aamu herää tukkoisena ja hyllyillä on sentin pölykerrokset. Seuraavassa kämpässä (jos nyt joskus muutamme) konnaario laitetaan kyllä jonnekin muualle kuin makuuhuoneeseen.

// Myöh. lisäys: Vähän höttöä tavaraa tämä kookos tuntuu kuitenkin olevan, ei pysy paikallaan vaan kulkeutuu konnan mukana kasoiksi keskelle. Toimisi varmaan paremmin sekoitettuna johonkin muuhun materiaaliin, esim. hiekkaan tai hajusieppoon?

// Myöh. lisäys 2: Jossain mainittiin että kookoskuitu voi olla todella vaarallista konnille jos ne sattuvat syömään sitä ruoan mukana. Se ei kuulemma sula ja aiheuttaa helposti suolitukoksen. Päätin siis jättää tämän pohjamateriaalin jatkossa käyttämättä.

Turvotettua kookoskuitua

Terran pohjamateriaalikokeilu

Kämpän asukkaiden aamuisen tukkoisuuden takia päätin ottaa kokeiluun vielä yhden uuden pohjamateriaalin. Nimittäin kookoskuidun. Lukemani mukaan se on pölyämätöntä ja kosteudenpitävää, eli juuri konnalle sopivaa kaivelualustaa.

Ensikokemukset kookoksesta eivät kuitenkaan olleet kovin mukavat, sillä huomasin heti materiaalin terran pohjalle laitettuani, että kurkkuni alkoi kutisemaan ja nenäni tuntui tukkoiselta. Lisäksi koko kämppä kuulemma haisee kaamealle, mitä en kylläkään itse enää huomaa kun olen täällä koko illan ollut. Varsinaista pölyämistä en huomannut kuten esim. turpeen kanssa, mutta kyllä tuosta varmaan jotain leviää ilmaan...

Kokeilu saa luvan kestää vielä pari päivää kunnes kookos kuivuu. Jos tilanne ei parane, niin lentää kyllä pihalle komeassa kaaressa.

Pieni pakkaus maksoi kolme euroa.

Yhdestä pakkauksesta tuli reilu ämpärillinen valmista kookoskuitua.

Puolet terran pohjasta sai nyt kookosta täytteeksi. Katsotaan miten tässä käy.

// Myöh. lisäys: Jossain mainittiin että kookoskuitu voi olla todella vaarallista konnille jos ne sattuvat syömään sitä ruoan mukana. Se ei kuulemma sula ja aiheuttaa helposti suolitukoksen. Päätin siis jättää tämän pohjamateriaalin jatkossa käyttämättä.

Anssin pakoyritys

Pari päivää sitten koulusta tullessani vilkaisin Anssin (tarantula) terraan tarkistaakseni, onko ruokasirkka kadonnut jo parempiin suihin. Olihan se. Lisäksi pääsin myös todistamaan pakoyritystä uudesta terrasta.

Hämyhäkki killui etulasissa ja kokeili liukuoven väliin jäänyttä pientä rakoa jaloillaan. Tämän jälkeen se näppärästi otti hampaillaan lasin reunasta kiinni, ja työnsi sivulasista vauhtia saadakseen liu'utettua oven auki. Olin melko ällistynyt, ei tullut mieleenkään että Anssi voisi olla niin näppärä karvakintuistaan. Liukuovissa on teippivarmistukset, eli karkuyritys ei onneksi onnistunut tällä kertaa. Varuillaan pitää näemmä kuitenkin olla, eikä teippejä kannata unohtaa.

Heijastuksessa näkyy kivasti meikäläinen sohimassa kameran kanssa.