Kommelluksia joita puutarhurin / vihertyöntekijän / kunnossapidon työssä tulee vastaan. Pääosin työ on ihan perushommaa, sellaista mitä puutarhurin työstä voisi kuvitellakin. Pitäkää mielessä, että olen vielä opiskelemassa puutarha-alaa, enkä todellakaan ole mikään ekspertti viherhommissa. Työkokemusta minulla on parin vuoden ajalta ja olen ollut töissä muutamalla eri taholla. Firmojen tai kohteiden nimiä en mainitse, sillä ne eivät ole olennaisia. Kaikki kokemukset ja kuvat ovat omiani.
Leluja löytyy kitkiessä myös tasaiseen tahtiin. Kerrostalojen ja päiväkotien pihoilla niiden löytymisen ymmärtää, mutta miten ihmeessä vanhainkodin tai yliopiston pusikoista löytyy leluja ihan yhtä usein? Ylläolevan liskolelun löysin erään hoivakodin pensaikosta ja sain miltei sydänkohtauksen kun luulin sen olevan oikea. Pehmeää kumia oleva lisko oli muuttunut sateessa limaiseksi ja löllöksi, enkä olisi iljennyt edes koskea siihen ilman työkaluja. Erästä muovista leijonalelua taas luulin rotanraadoksi ja hyppäsin melkein metrin ilmaan kun ensin näin sen. Löytämäni rikkinäiset lelut heitin suosiolla roskiin, mutta yliopistolta löytyneen punaisen pikkuauton otin muistoksi itselleni. Hah.
Vaarallisia esineitä tulee valitettavasti vastaan myös viherhommissa. Etenkin keskustan alueella ikävimpiä olivat huumeneulat, mutta myös lasia, nauloja ja ruuveja löytyi yllättävän usein. Joskus hämärältä vaikuttaneet esineet paljastuivat lähemmällä tutkimisella harmittomiksi (kuvissa kynän kärki ja yrttiteetä), mutta niinkin pienet esineet kuin naulat voivat olla hyvinkin vaarallisia jos sattuvat käden tai polven alle kitkiessä. Eräällä kohteella oli tehty kattoremontti, jonka jäljiltä talojen seinustat olivat täynnä teräviä pellinpaloja ja ruuveja (kolmannen kuvan "naula-ansa" on myös kyseiseltä kohteelta). Löysinpä istutusten seasta myös useampia työkaluja ja iskemättömän teippirullan. Turvakengät ja varovaisuus kunniaan!
Tässäpä nyt alkuun muutama. Lisää tarinoita (ja löytöjä) myöhemmin.
Vihertyöntekijän turinoita, osa 1: Löytöjä pensaikoista.
Vihertöissä vastaan tulee jatkuvasti kaikenlaista epämääräistä esineistöä. Löydöt riippuvat yleensä hyvin pitkälti työkohteesta ja sen sijainnista, mutta aina sijaintikaan ei selitä kummallisuuksia joita kukkapenkeistä tai pensaiden juurilta kitkennän yhteydessä löytyy. Hiekoitushiekka, tupakantumpit, roskat ja jäniksenpapanat ovat niitä peruslöydöksiä. Niiden lisäksi olen löytänyt myös seuraavia asioita:
Eläinten kallot, luut ja raadot ovat melko yleisiä löytöjä, etenkin suuremmilla pihoilla joilla on laajoja pensasalueita. Omat kokemukseni ovat keskustan tuntumasta, joista löytyi melkein viikoittain jos jonkinlaisia otuksia henkensä heittäneenä. Yleisimpiä eläimiä olivat rusakot, mutta myös oravia, siilejä ja lintuja löytyi jonkin verran. Kuolinsyitä ei aina pystynyt suoraa sanomaan, mutta varmasti pedoilla, taudeilla, ikkunoiden heijastuksilla ja autoilla oli osuutensa asiaan.
"Katotko ettei sulla ole pupua kengänpohjassa? Täällä oli näköjään taas yks raato..."
Lausahdukseni työkaverille, kun olimme trimmaamassa pensasta aidan vieressä.
Eläinten luut ovat suhteellisen "mukavia" löytöjä alkukesästä, sillä ne ovat puhtaita ja helppoja siivota pois. Vähän ikävämpiä löytöjä ovat tuoreet eläintenraadot, jotka ovat yön aikana mystisesti ilmestyneet nurmikolle / kävelytielle / pensaanjuurelle. Kaikista ikävimpiä löydöksiä ovat sitten ne viikoiksi huomaamatta jääneet puolimädäntyneet raadot, jotka haisevat karmealle ja sisältävät kilon ötököitä.
Tässäpä nyt alkuun muutama. Lisää tarinoita (ja löytöjä) myöhemmin.
