lauantai 2. joulukuuta 2017

Vihertyöntekijän turinoita, osa 2.

Disclaimer: Kommelluksia, joita puutarhurin / vihertyöntekijän / kunnossapidon työssä tulee vastaan. Pääosin työ on ihan perushommaa, sellaista mitä puutarhurin työstä voisi kuvitellakin. Pitäkää mielessä, että olen vielä opiskelemassa puutarha-alaa, enkä todellakaan ole mikään ekspertti viherhommissa. Työkokemusta minulla on parin vuoden ajalta ja olen ollut töissä muutamalla eri taholla. Firmojen tai kohteiden nimiä en mainitse, sillä ne eivät ole olennaisia. Kaikki kokemukset ja kuvat ovat omiani.

Osa 2: Eläimet

Edellisessä osassa oli mainittu pusikoista löytyneet eläintenraadot, mutta eläviä eläinkunnan edustajia tulee tietenkin vastaan ihan yhtä usein. Etenkin aikaisin aamulla töihin tullessa näkyy jos jonkinlaisia otuksia, joista oravat, rusakot ja fasaanit ovat niitä yleisimpiä. Monesti olen todistanut myös hiirien ja myyrien vipeltämistä ihan jalkojeni juuresta. Puhelimella on vähän vaikea ottaa kuvia, koska siinä vaiheessa kun saat puhelimen esille, on otus ehtinyt jo niin kauas että kuvat näyttävät tältä:



Parempia kuvia saakin sitten helposti otettua ötököistä, joita löytyy ihan kaikkialta. Itselleni kaikenlaiset ötökkälöydöt ovat pääosin oikein mukavia, koska olen hyvin kiinnostunut hämähäkeistä, perhostoukista, kovakuoriaisista yms. Työkaverit varmasti pitävät meikäläistä ihan kahjona kun olen aina ensimmäisenä naamallani pusikossa kuvailemassa ötököitä. 

Toisaalta taas on olemassa hyvinkin paljon ötököitä joita en haluaisi nähdä... nimittäin kirvat, kärpästoukat ja muut vastaavat tuhohyönteiset (perhostoukatkin varmaan kuuluisivat näihin, mutta ovat niin pahuksen nättejä). Mikään ei ole inhottavampaa kuin ensin leikata oksia ja kaivella sitten puista pudonneita ötököitä pois silmistä, suusta ja paidan alta.




Seuraavaksi voisikin sitten mainita linnut. Yleensä minä pidän linnuista! Poikkeuksen teen kuitenkin lokkien kohdalla lisääntymisaikana, koska silloin ne ovat erityisen agressiivisia ja ärsyttäviä ja paskovat joka paikkaan... sen jälkeen tietysti kun ovat ensin tehneet pesän mahdollisimman epäsovinnaiseen paikkaan. Ongelma on se, että pesiä ei voi hävittää enää sen jälkeen kun niissä on munia ja niitä pitää vain sietää. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tietyissä paikoissa kulkiessa pitää jatkuvasti varoa kohtihyökkiviä ja päälleruikkivia kissan kokoisia lintuja samalla, kun koittaa suojata korviaan järjettömältä kirkumiselta. Näin nätisti sanottuna. 

Alla muutama kuva havainnollistamassa sitä, miksi ruohonleikkuu kannattaa välillä vain unohtaa... ja miksi autossa kannattaa aina olla puhdistuspyyhkeitä tai paperia varmuudenvuoksi mukana.



Viimeisenä on pakko vielä mainita LAMPAAT! Tämä on todellakin hyvin tapauskohtaista, mutta itse olin paikassa jossa vihertyöntekijöille kuului myös maisemanhoitajina olevien lampaiden "huolto" (vedenvaihdot ja tarkastus että kaikki on kunnossa). En aiemmin ollut kovinkaan suuri lampaiden ystävä, mutta niiden kanssa puuhaillessani tajusin kuinka suloisia otuksia ne oikestaan ovat. Alkuunsa lampaat ovat aina olleet vähän arkoja, mutta kun niiden kanssa joka päivä puuhailee, niistä tulee kovinkin tuttavallisia. On mukava mennä työpäivän päätteeksi lampaita katsomaan ja rapsuttelemaan, siinä katoavat kiireet ja stressi!


Tässäpä taas tämän kerran turinat.



maanantai 27. marraskuuta 2017

Vihertyöntekijän turinoita, osa 1.

Koulun alettua elämästäni on tullut jokseenkin tapahtumaköyhää, enkä kameran kanssakaan ole ehtinyt metsään heilumaan. Kävin kuitenkin äskettäin läpi vanhoja työkohteilta ottamiani valokuvia, joista tuli mieleeni että tarinoitahan minulla on kerrottavana vaikka kuinka paljon. Mikäli saan aikaiseksi, voisin kertoa muutamankin näitä... 

Kommelluksia joita puutarhurin / vihertyöntekijän / kunnossapidon työssä tulee vastaan. Pääosin työ on ihan perushommaa, sellaista mitä puutarhurin työstä voisi kuvitellakin. Pitäkää mielessä, että olen vielä opiskelemassa puutarha-alaa, enkä todellakaan ole mikään ekspertti viherhommissa. Työkokemusta minulla on parin vuoden ajalta ja olen ollut töissä muutamalla eri taholla. Firmojen tai kohteiden nimiä en mainitse, sillä ne eivät ole olennaisia. Kaikki kokemukset ja kuvat ovat omiani.


Vihertyöntekijän turinoita, osa 1: Löytöjä pensaikoista.


Vihertöissä vastaan tulee jatkuvasti kaikenlaista epämääräistä esineistöä. Löydöt riippuvat yleensä hyvin pitkälti työkohteesta ja sen sijainnista, mutta aina sijaintikaan ei selitä kummallisuuksia joita kukkapenkeistä tai pensaiden juurilta kitkennän yhteydessä löytyy. Hiekoitushiekka, tupakantumpit, roskat ja jäniksenpapanat ovat niitä peruslöydöksiä. Niiden lisäksi olen löytänyt myös seuraavia asioita:


Eläinten kallot, luut ja raadot ovat melko yleisiä löytöjä, etenkin suuremmilla pihoilla joilla on laajoja pensasalueita. Omat kokemukseni ovat keskustan tuntumasta, joista löytyi melkein viikoittain jos jonkinlaisia otuksia henkensä heittäneenä. Yleisimpiä eläimiä olivat rusakot, mutta myös oravia, siilejä ja lintuja löytyi jonkin verran. Kuolinsyitä ei aina pystynyt suoraa sanomaan, mutta varmasti pedoilla, taudeilla, ikkunoiden heijastuksilla ja autoilla oli osuutensa asiaan.

"Katotko ettei sulla ole pupua kengänpohjassa? Täällä oli näköjään taas yks raato..."
Lausahdukseni työkaverille, kun olimme trimmaamassa pensasta aidan vieressä.

Eläinten luut ovat suhteellisen "mukavia" löytöjä alkukesästä, sillä ne ovat puhtaita ja helppoja siivota pois. Vähän ikävämpiä löytöjä ovat tuoreet eläintenraadot, jotka ovat yön aikana mystisesti ilmestyneet nurmikolle / kävelytielle / pensaanjuurelle.  Kaikista ikävimpiä löydöksiä ovat sitten ne viikoiksi huomaamatta jääneet puolimädäntyneet raadot, jotka haisevat karmealle ja sisältävät kilon ötököitä.


Leluja löytyy kitkiessä myös tasaiseen tahtiin. Kerrostalojen ja päiväkotien pihoilla niiden löytymisen ymmärtää, mutta miten ihmeessä vanhainkodin tai yliopiston pusikoista löytyy leluja ihan yhtä usein? Ylläolevan liskolelun löysin erään hoivakodin pensaikosta ja sain miltei sydänkohtauksen kun luulin sen olevan oikea. Pehmeää kumia oleva lisko oli muuttunut sateessa limaiseksi ja löllöksi, enkä olisi iljennyt edes koskea siihen ilman työkaluja. Erästä muovista leijonalelua taas luulin rotanraadoksi ja hyppäsin melkein metrin ilmaan kun ensin näin sen. Löytämäni rikkinäiset lelut heitin suosiolla roskiin, mutta yliopistolta löytyneen punaisen pikkuauton otin muistoksi itselleni. Hah.




Vaarallisia esineitä tulee valitettavasti vastaan myös viherhommissa. Etenkin keskustan alueella ikävimpiä olivat huumeneulat, mutta myös lasia, nauloja ja ruuveja löytyi yllättävän usein. Joskus hämärältä vaikuttaneet esineet paljastuivat lähemmällä tutkimisella harmittomiksi (kuvissa kynän kärki ja yrttiteetä), mutta niinkin pienet esineet kuin naulat voivat olla hyvinkin vaarallisia jos sattuvat käden tai polven alle kitkiessä. Eräällä kohteella oli tehty kattoremontti, jonka jäljiltä talojen seinustat olivat täynnä teräviä pellinpaloja ja ruuveja (kolmannen kuvan "naula-ansa" on myös kyseiseltä kohteelta). Löysinpä istutusten seasta myös useampia työkaluja ja iskemättömän teippirullan. Turvakengät ja varovaisuus kunniaan!

Tässäpä nyt alkuun muutama. Lisää tarinoita (ja löytöjä) myöhemmin.

lauantai 23. syyskuuta 2017

Opiskelua

Tässäpä hiukan esimerkkiä viimeaikojen kuulumisista:

 


Kasvien tunnistustenttejä on ollut tähän mennessä jo kolme ja lisää on tulossa joka viikko. Sinänsä on tietysti mukavaa opetella tunnistamaan kasveja, mutta ne latinankieliset nimet tekevät hulluksi! Eihän siinä muu auta kuin keksiä kahjoja muistisääntöja ja kirjoittaa samoja nimiä uudelleen ja uudelleen...

Muuten koulussa on mennyt ihan mukavasti. Pihahommia on tehty ja Avantillakin pääsin jo ajelemaan. Enkä edes törmännyt mihinkään!


tiistai 5. syyskuuta 2017

Kesälampaat


Työkaverin nappaama kuva; meikäläinen lässyttämässä lampaille.

Pikkumää!

tiistai 29. elokuuta 2017

Ähtärin eläinpuistossa

Muutama kuva Ähtärin eläinpuistosta viime viikonlopulta. Ilma oli sateinen ja melko viileä, mikä teki kuvistakin harmaita.













lauantai 19. elokuuta 2017

Opiskelemaan puutarhuriksi!

Lähdin sitten viimein opiskelemaan puutarhuriksi. Koulu alkoi jo viime viikolla, mutta työt kunnalla jatkuvat vielä syyskuulle. Koulu vaikuttaa oikein mukavalta paikalta!



lauantai 29. heinäkuuta 2017

Töissä kuvattua

Valtava hämppy!

Niin söpö ja pörröinen!


Tämä on kuulemma ilveshämähäkki.

Karitsat ovat kasvaneet kesän aikana valtaviksi...