Tänään ollessamme erään kerrostalon pihassa töissä, luoksemme tuli koiranulkoiluttaja, joka kantoi kädessään oravanpoikasta. Hän kertoi että otus oli kyyhöttänyt surkeana keskellä tietä, eikä hän voinut jättää sitä autojen liiskattavaksi. Tutkimme poikasen ja vaikka se olikin märkä ja flegmaattisen oloinen, se pystyi kuitenkin liikkumaan ja yritti vähän purrakin hanskojeni läpi kun sitä kääntelin. Totesimme, että olisi varmasti paras ratkaisu siirtää se suojaisaan paikkaan ja jättää rauhaan. Vein poikasen siis läheisen metsän reunaan kaatuneen puunrungon päälle (+ nappasin tämän kuvan puhelimella) ja lähdin jatkamaan töitäni.
Poikasella ei varmastikaan ollut kaikki kunnossa... ei se muuten olisi antanut käsitellä itseään niin helposti. Olisiko se saanut tönäisyn autosta ja tuupertunut siksi tielle? Oliko sillä kenties sisäisiä vammoja? Tai ehkä se oli vain shokissa ja toipui päästyään turvaan. Vaikea sanoa. Vaikka yleensä villieläimiin ja etenkään niiden poikasiin ei pitäisi koskea, niin oli hyvä että koiranulkoiluttaja siirsi oravanpoikasen pois autotieltä. Ainakin sillä on nyt mahdollisuudet selvitä, mikäli sen vammat eivät muuten ole liian pahoja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti