Lunta

Sääennusteet eivät lupaile valkeaa joulua, joten pitihän sitä lähteä ulkoilemaan heti kun lunta vähänkin ilmestyi. Toivottavasti tässä ei ollut koko talven lumet...

Halloween

Suora lainaus Wikipediasta (https://fi.wikipedia.org/wiki/Halloween, luettu 29.10.2020):

Halloween on anglosaksisissa maissa pyhäinpäivän aattona lokakuun viimeisenä päivänä 31.10. vietettävä juhlapäivä, alkuaan muinaisten kelttien talven alkamisen päivä samhain, jolloin vainajahenkien uskottiin liikkuvan. Nimi on lyhenne englannin sanoista ”All Hallows' Eve” eli kaikkien pyhien aatto.

Halloweenia on vietetty Euroopassa vanhastaan kelttiläisen perinteen vaikuttamissa anglosaksisissa maissa, kuten Englannissa, Skotlannissa ja Irlannissa. Esimerkiksi Suomessa juhla tunnetaan kuitenkin ennen muuta amerikkalaisessa muodossaan. Yhdysvaltoihin juhlan toivat irlantilaiset ja skotlantilaiset siirtolaiset, ja se on Yhdysvalloissa joulun jälkeen suosituin juhla.

Halloweenin kunniaksi päätin kaivertaa kurpitsalyhdyn.

Kurpitsalyhdystä on aikojen saatossa muodostunut tärkein halloweenin tunnus. Irvistävä kurpitsa tunnetaan myös nimellä Jack O’Lantern. Irlantilaisen tarinan mukaan lyhty on saanut nimensä Jack-nimiseltä juopolta. Hän kiristi pirulta lupauksen, ettei hänen sielunsa joutuisi helvettiin. Jackia ei kuitenkaan hyväksytty taivaaseenkaan. Piru heitti Jackille helvetistä hiilen, jonka mies säilöi lyhdyksi evääksi ottamansa nauriin sisään. Siitä lähtien Jackin sielu on etsinyt itselleen sopivaa lepopaikkaa pienen lyhdyn valossa. Yhdysvalloissa nauris on vaihtunut kurpitsaan. (Wikipedia, 29.19.2020.)

Puhelinräpsyjä syksystä

 

Mökkeilyä Virroilla

 

Mökkikuvia!

Kuvia Ruoveden mökiltä! 

Pihassa pyöri paljon räkättirastaan- ja oravanpoikasia <3

Rauhallista juhannusta!

Ongelmia kissojen kanssa

Vanha kuva Rauhasta ja Nupusta

Meillä on nyt muutaman päivän ajan ollut ongelma kissojen kanssa ja tällä hetkellä ollaan siinä pisteessä, että kissat eivät voi olla samassa huoneessa keskenään tappelematta.

Ongelmat alkoivat siitä, että kissat olivat tapansa mukaan viettämässä iltapäivää kissaariossa. Tällä kertaa ohi sattui kuitenkin kulkemaan irtokissa, joka sai molemmat meidän kissat hyppäämään nahoistaan. Seurauksena oli se, että Rauha alkoi käyttäytymään hyvin vihamielisesti Nuppua kohtaan, kun taas Nuppu koitti puolustaa itseään ja paeta paikalta parhaansa mukaan.

Googlettamalla löysin mahdollisen selityksen koko hommalle: Siirretty aggressio. Aggressio, joka reaktion alkuperäisen kohteen puuttuessa ohjautuu toiseen, lähellä olevaan kohteeseen. Tämä lähellä oleva kohde ei välttämättä liity tilanteeseen mitenkään, mutta joutuu kuitenkin aiheutuneen pelon/stressin 'syntipukiksi'. Aggressiivinen reaktio saattaa heijastua myös tämän 'syntipukin' käytökseen, jonka seurauksena molemmat osapuolet alkavat käyttäytyä vihamielisesti tai pelokkaasti toisiaan kohtaan.

Kissat ovat sisaruksia ja olleet yhdessä aina. Siksi tuntuu hyvin oudolta, että ne eivät yhtäkkiä tule lainkaan toimeen keskenään. Samanlainen aggressiivisuus edellisessä kämpässämme (jälleen - vieraan kissan pihavisiitin jälkeen) meni ohi yön aikana, eikä se tuntunut vaikuttaneen kissojen väleihin läheskään näin voimakkaasti.

Tilanteen ainoa ratkaisu nettilähteiden mukaan on se, että kissat totutetaan toisiinsa uudelleen pikkuhiljaa ja toivotaan parasta. Käytännössä tämä tapahtuu siten, että kissat pidetään erillään, mutta huoneita joissa ne ovat vaihdellaan, jotta ne tottuisivat taas toistensa hajuun. Niille pyritään luomaan positiivinen yhteys ensin hajuun, sitten näköyhteyteen ja lopulta kontaktiin keskenään. Aikaa tässä voi mennä pitkään, mutta toivomme kovasti että ongelma kuitenkin ratkeaisi ja kissat voisivat taas olla toistensa seurassa. Hankimme kämppään myös pari Feliway-feromonihaihdutinta, joiden pitäisi teoriassa rauhoittaa kissoja ja auttaa niitä tulemaan taas toimeen keskenään.

Toinen kysymys lienee sitten se, että onko kissoja fiksua päästää ollenkaan pihalle jos ne reagoivat irtokissoihin tällä tavalla? Toki ne tuntuvat nauttivan ulkoilmasta kissaariossa, mutta ulkona on aina se mahdollisuus, että ne näkevät toisen kissan. En haluaisi poistaa kissaariota, koska se tuo kissojen elämään virikkeitä ja vaihtelua. Pihan aitaaminen näköesteellä voisi auttaa ainakin vähän, joten varmaan kokeilemme sitä jahka tilanne vähän rauhoittuu.

Konnan ulkoaitaus on valmis!

Konnan ulkoaitaus on viimein kokonaan valmis! Laudat olin hakenut ja sahannut jo aiemmin samaan aikaan kissaarion rakennusmateriaalien kanssa, joten oikeastaan jäljellä oli enää maalaus, laitojen kasaaminen ja kansiverkko. Aitauksen paikaksi valikoitui pikkuisen pihalänttimme ulommainen reuna, sillä siihen paistaa aurinko ensimmäisenä päivällä ja se on pensaan suojassa illan paahteessa. Lisäksi yläkerran naapurien tumpit eivät yleensä lennä niin pitkälle...

Aitaus on kooltaan 1m x 2m. Olin suunnitellut kaivavani verkon sen pohjalle, mutta koska konna ei koskaan ole innostunut kaivamisesta, päätin vain upottaa laidat reilut kymmenen senttiä maan sisään. Tämä myös siksi, että halusin säilyttää pintamaan kasvillisuutta niin paljon kuin mahdollista, jotta konna ei heti saisi tuhottua kaikkea vastaistutettua päästessään ulkoilemaan. Aitauksessa kasvaa tällä hetkellä ainakin ruohoa, lemmikkiä, apilaa ja voikukkaa. Lisäksi istutin sinne pariin kohtaan vuorenkilpeä, jota kävin kaivelemassa äidin pihasta. Vielä istutukset eivät ole päässeet vauhtiin, mutta ehkä sade saa nekin virkoamaan.

Laidat ovat lautaa, jotka on käsitelty Tikkurilan patio verso-puuöljyllä. Öljy on kasvipohjainen ja tarkoitettu kasvatuslaatikoiden käsittelyyn. Se ei sisällä homeen- tai levänestoaineita, eli sen pitäisi olla turvallinen käyttää kilpurin aitauksessa. Kansi oli tarkoitus rakentaa myös itse verkon ja puukehysten avulla, mutta olin laiska ja päädyin lopulta hankkimaan rautakaupasta metallisen elementtiaidanpätkän. Se oli juuri täydellisen kokoinen aitauksen päälle, ja painonsa takia pysyy tukevasti paikallaan. 

Aitaus kaipaisi vielä vähän sisustussuunnittelua, mutta muutoin olen tyytyväinen lopputulokseen. Toivottavasti kesästä tulee niin lämmin, että konna saisi ulkoilla mahdollisimman paljon! 

Löytöjä pensaikosta

Mysteerikallo. 

Googlettelun jälkeen tulimme siihen tulokseen, että tämä on luultavasti jonkun nuoren peuraeläimen kallo, jonka etuosa hajonnut (siksi pyöreä muoto). Haaskaeläimet ovat varmaan kuljetelleet sitä jo hyvän aikaa ympäriinsä, sillä kallo oli puhdas ja muita luita ei näkynyt lähistöllä.

Ulkotyöt ovat yleensä kivoja, mutta viime päivät ovat sään kannalta olleet aika karmeita. Ilma on ollut kylmää ja taivaalta on tullut vuorotellen vettä, räntää ja rakeita. Toivon kovasti että ensi viikon sääennustukset vielä vaihtuisivat, muuten tiedossa on toinen yhtä kamala työviikko.

Uusi kissaario on valmis!

Kevään lumisateiden lakattua pääsin viimeinkin ulos rakentelemaan! Kyseessä on edelleen vuokra-asunto, joten mitään kiinteitä rakennelmia emme pihaamme voi tehdä. Kissat kuitenkin pitivät edellisestä ulkoilukopistaan niin paljon, että pakkohan se oli rakentaa uudelleen myös muuton jälkeen. Nyt lopputulos on hieman siistimpi, sillä hankin tarvittavat materiaalit varta vasten tätä projektia varten, enkä käyttänyt purkumateriaaleja niin kuin edelliskerralla.

Verkolla päällystetyn minikasvihuoneen säästin edellisestä kissaariosta, laudat ja rimat hain Bauhausista ja puujalat Ikeasta. Muovilevyt sain isän sponsoroimana tehtaalta, sillä tavoitteena oli pitää kustannukset mahdollisimman vähäisinä. Rakennusprojekteja kun on kohta tulossa myös lisää... (konna-aitaus). Alla muutama kuva projektin vaiheista sekä valmiista rakennelmasta. Kissaarion sisustus saattaa muuttua vielä hieman, mutta tällaisenakin se vaikuttaa ajavan asiansa. Kissat ovat nimittäin ensiulkoilunsa jälkeen rampanneet jatkuvasti ees taas kissaarion ja sisätilan väliä.

Valmis kissaario ja kissojen ensimmäinen ulkoilu uudessa paikassa.

Mikä siellä meni? Lintu?

Kukkuu!

Kevät Halimasjärvellä

Lauantaina oli täydellinen kuvausilma: Auringonpaistetta ja pikkupakkasta. Laitoin siis kuvausvälineeni reppuun ja potkin itseni raittiiseen ilmaan reippailemaan! Reissun alku sujui oikein mainiosti, sillä onnistuin löytämään uuden polun, jota pitkin oli mukava tallustella ilman jatkuvasti vastaan tulevia puhelimeenhöpöttäjiä (oikeasti, miksi ihmisten on koko ajan pakko puhua jollekin, jopa lenkillä ollessaan??).

Löysin kuvauksellisen joenpätkän ja kaivoin kameran repustani. Yhden kuvan ottamisen jälkeen kamera alkoi vilkuttaa pattereiden tyhjyyttä. No eipä siinä mitään, vaihdan vain paristot ja... ei voi olla totta. Taas vilkuttaa tyhjää?!? En siis ollut edellisen kuvausreissun päätteeksi vaihtanut käytettyjä paristoja pois tarvikepussukastani, vaan jättänyt ne epähuomiossa sinne. No kiva.

Alla siis muutama kuva lauantain kuvausreissultani, suoraa puhelimestani. Onneksi puhelintenkin kuvanlaatu on nykyään ihan hyvä, etenkin kun vertaa ikivanhaan superzoom-kameraani.

Liskon terraarion uudelleensisustus

Hirmu-lisko sai tänään päivityksen terraarioonsa. Vaihdoin pohjamateriaalin paremmin kosteutta pitävään kookoskuituun ja lehtipuukatteeseen, ja uudelleenjärjestelin terran sisuskalut. Nyt lämmin ja viileä pääty ovat selkeästi erillään ja piilopaikkoja on molemmilla puolilla. Lisäsin myös muovikasveja suojaksi ja koristeeksi.

Näin alkuunsa Hirmu ei vaikuta kovin tyytyväiseltä muutoksesta ja on ravannut ympäri terraa sennäköisenä, että haluaisi vain päästä pois. Toivon kuitenkin, että jahka kookos vähän kuivuu niin lisko tottuisi sen myötä uuteen lukaaliinsa. Itse olen tyytyväinen sisustuksen ulkonäköön, mutta liskohan sen lopulta päättää itse viihtyykö vai ei...

//Muoks.
Alkujärkytyksen jälkeen lismu vaikuttaa ihan tyytyväiseltä uuteen asumisjärjestelyynsä. Jes.