Hyvää joulua 2024

 

Joulu lähestyy

Hyvää Itsenäisyyspäivää! 

Ensilumi 2024

Tämän talven ensimmäinen lumisade alkoi torstain ja perjantain välisenä yönä!

Perjantaiaamuna pihalla näytti tältä:

...ja lauantaiaamuna painavaa räntälunta oli jo niin paljon, että takapihan syreenitkin olivat vähällä katketa. Olipahan melkoinen ensilumi.

Takapihan sorkkaeläin

 

Vuoden luontokuva, featuring sälekaihtimet.

Kilpikonnien kuulumisia 2024

Ilmat ovat alkaneet kylmetä ja lehdetkin muuttuvat jo hiljalleen keltaisiksi. Mihin ihmeeseen koko kesä hävisi?? 

Konnien ulkoaitaus oli tänä kesänä kovassa käytössä ja se tuntui toimineen hyvin - vaikka vähän pieni onkin kahdelle konnalle. Alkuperäisistä kasvi-istutuksista jäljellä ovat ainoastaan vuorenkilvet, ja nekin vain siksi että siirsin kaikki Pekun puolelle selviämään Rontin hyökkäyksestä. Rontin puoli (kuvassa vasemmalla) näyttää ehkä vähän ankealta, mutta minkäs teet kun konna vetelee salamana naamariinsa kaiken vihreän mitä olen yrittänyt sinne istuttaa. Sentään punainen liljapuu on selvinnyt ja tuo vähän suojaa ja väriä aitaukseen. Pekukin tykkää maistella kasveja, mutta mitään täystuhoa ei sentään ole tapahtunut muuten kuin orvokkien kanssa alkukesästä.

Sen sijaan Peku sai kuukausi sitten päähänsä ryhtyä teinimutanttininjakilpikonnaksi ja yritti jatkuvasti kiivetä näköesteenä toimivan nurmikonreunuksen yli. Aitaus on kauttaaltaan verkotettu joten pakoyritys ei tietenkään onnistunut, mutta Peku päätyi muutamaan otteeseen kilvelleen, kintut kohti taivasta - mikä ei ole kovin ideaali tilanne sekään. Lisäsin siis ulkotarhan oikeaan puoliskoon toisen kerroksen näköestettä, mikä onneksi lopetti Pekun ninjailut alkuunsa.

Hieman huolta konnien ulkoiluun toivat myös naapurin uteliaat pikkupojat, jotka viimein huomasivat mitä aitauksessa asustelee. Itsehän olin täysin vakuuttunut että lapset nyt sitten tulevat pihaan ja varastavat konnat leikkeihinsä, mutta pojat olivatkin fiksuja ja tulivat ovelta kysymään että saavatko tulla katsomaan kilpikonnia kun eivät ennen ole niitä nähneet. Esittelyn jälkeen pojat jatkoivat takaisin omiin leikkeihinsä ja ovat vain satunnaisesti tulleet aidan takaa katselemaan konnia tai näyttäneet niitä kavereilleen. Toki lapset ovat lapsia ja lisäsin varmuuden vuoksi pihaporttiimme ylimääräisen ketjun varmistukseksi, mutta onneksi mitään ongelmia ei ole tullut myöhemminkään.

Konnien ulkoaitaus tänään. Ulkona vain 12 astetta astetta lämmintä.

Sisäterroissakin jouduin muuttamaan sisustusta yksinkertaisemmaksi. Peku on kova könyämään nurkissa, joten pulttasin sen konnaluolan kiinni seinään ja suojasin nurkat ja kolot muovisella nurmikonreunuksella jotta pohjan kevytpressu ei hajoaisi. Vaihdoin myös kaiveluluolien sisällön pelkkään heinään, sillä multa ei pysynyt kosteana sitten millään ja pölysi aivan älyttömästi. Heinäluolat sen sijaan ovat tuntuneet toimivan hyvin ja olen nähnyt Pekun jopa nukkuvan yönsä heinien seassa.  Rontin irtonaisen konnaluolan otin pois pois jatkuvan kiipeilyn ja kippailun takia, mutta rakensin sen tilalle toiseen päätyyn kiinteän luolan, jossa on kulkuaukot molemmissa reunoissa. Tämä on toiminut yllättävän hyvin ja vähentänyt Rontin nurkissa kaivelua huomattavasti. 

Sitä ei välttämättä heti uskoisi, mutta kilpikonnien kanssa terrojen sisustaminen on erittäin haastavaa. Tuntuu että ne etsivät kaikki mahdolliset kulmat, ahtaat paikat tai kiipeilymahdollisuudet ja änkevät itsensä sinne jumiin! Itselläni oli aiemmin ideana sisustaa terrat näteiksi ja luonnonmukaisiksi, mutta olen joutunut toteamaan että yksinkertainen ja pelkistetty sisustus vain toimii konnilla parhaiten. 

Peku aterialla. Taustalla näkyy uudistettu heinäluola.

Rontin uusi kaksiovinen luola. Päällä kasveja konnan ulottumattomissa.

Inspiraatiota etsimässä

 

Tässä on vuonna 2015 maalaamani kuva mummun kissasta Ellistä. Viime aikoina mieleni on tehnyt taas ruveta piirtämään tai maalaamaan, mutta jossain muuton vaiheessa hankkiuduin eroon isosta osasta taidetarvikkeitani koska niitä ei vain tullut käytettyä. Pitänee käydä kaapit läpi ja katsoa mitä vielä on jäljellä. Jospa saisin aikaiseksi vaikka muutaman kissa-aiheisen joulukortin tälle vuodelle.